Asianajaja ja asiakas

Asianajaja

Asianajajan tulee olla motivoitunut ajamaan asiaa sekä kokea vaatimus perustelluksi ja oikeaksi. Menestyksekäs asioiden hoito edellyttää molemminpuolista luottamusta.

Asianajajan työ voidaan karkeasti jakaa oikeudenkäyntiasioihin sekä muihin toimeksiantoihin. Muut toimeksiannot käsittävät sopimuksiin, perinnönjakoon ja yhteisöihin liittyvien asiakirjojen laatimisen ja näihin liittyvät neuvottelut. Seuraavassa selvitän omalta osaltani sitä, miten itse miellän asianajajan työn erityisesti oikeudenkäyntiin liittyvien asioiden osalta.

Asiakkaan etu vaatii, että asianajajan täytyy olla motivoitunut hoitamaan juttua. Ainakin omalta osaltani se tarkoittaa sitä, että asiakkaan vaatimus pitää kokea perustelluksi ja oikeutetuksi. Mikäli näin ei ole, on parempi olla ottamatta vastaan toimeksiantoa. Tämän vuoksi on asianajalla oikeus olla ottamatta vastaan toimeksiantoa syytä ilmoittamatta.

Yhteistyö ja luottamus ovat onnistumisen edellytyksiä

Jutun menestyksellinen hoitaminen edellyttää myös sitä, että asiakas on täysipainoisesti mukana jutun valmistelussa. Etenkin laajemmassa ja monimutkaisemmassa riita-asiassa on asianajajan ja päämiehen yhteistyö erittäin tärkeää: Asiakas on asiantuntija juttunsa tapahtuman kulun osalta ja yhdessä täytyy haastehakemukset, vastaukset ym. laatia siten, että tapahtumien kulku ja jutun olennaiset kysymykset tulevat ymmärrettävästi esitettyä. Luottamussuhde on molemminpuolinen. Asianajajan pitää voida luottaa päämiehensä tietoihin ja siihen, että päämies omalta osaltaan tekee kaikkensa jutussa. Asiakkaan pitää puolestaan luottaa asianajajan ratkaisuihin ja toimintaan. Raskaassa oikeudenkäynnissä tulee yhteistyön olla saumatonta. Ilman toimivaa yhteistyötä asianajaja ei pysty hoitamaan juttua täysipainoisesti.

Asiakas on tietoinen juttunsa edistymisestä

Lähtökohtani on se, että ilman neuvottelua päämiehen kanssa, ei suuriin ja kalliisiin toimenpiteisiin ryhdytä. Kun jutun vaiheista ja toimenpiteistä aiheutuvista kuluista keskustellaan asiakkaan kanssa asian edetessä, tietää asiakas missä vaiheessa asia on ja millaisia kuluja ja kuluriskejä toimenpiteisiin sisältyy. Tämä on sekä asiakkaan että asianajajan edun mukaista. Kun asiakas tietää, missä vaiheessa asia on ja mitä asiassa on tehty, ei tekemisiä tarvitse jälkikäteen selvitellä.

Kaiken toiminnan lähtökohtana tulee luonnollisesti olla se, että asianajajan työstä täytyy olla jotain hyötyä . Mikäli kulut ylittävät jutun intressin, täytyy päämiehen kanssa vakavasti pohtia sitä, onko asian ajaminen mielekästä.

Asianajajaliitto

Asianajajaliitto on julkisoikeudellinen yhteisö. Se ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajia on Suomessa noin 2 000. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.

Asianajajia valvovat asianajajaliitto ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Asiakas voi kannella asianajajan toiminnasta tai saattaa palkkion arvioitavaksi valvontalautakuntaan, jossa on jäseninä myös muita kuin asianajajia. Lautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla ja menettely on asiakkaalle maksutonta.

Asianajajalla on pakollinen vastuuvakuutus, jonka määrä on toimistollani 355 000 euroa.