Milloin tarvitsen asianajajaa?

Asianajajan puoleen pitäisi kääntyä mahdollisimman aikaisin. Oikeudenkäynnistä ei yksin selviä yksinkertaisia rikosasioita lukuunottamatta. Asianajaja pystyy suhteellisen helposti arvioimaan avun tarpeen. Itse ei pidä asiakirjoja laatia.

Valitettavan usein tässä työssä joutuu tekemisiin ongelmien kanssa, jotka olisi voitu helposti välttää, mikäli olisi ajoissa kysytty neuvoa asianajajalta tai muulta juristilta. Maallikon on vaikea tietää, milloin asianajajan apu on tarpeen ja milloin ei. Yksinkertaiselta vaikuttava asia ei olekaan yksinkertainen. Toisaalta maallikosta vaikealta tuntuva asia ei ehkä olekaan niin hankala kuin näyttää.

Oikeudenkäynnistä ei käytännössä selviä omin avuin yksinkertaisimpia asioita lukuun ottamatta. Niidenkin osalta saattaa neuvon kysyminen olla paikallaan, vaikka oikeuteen lopulta yksin menisikin.

Asianajaja pystyy useimmiten suhteellisen lyhyen neuvottelun jälkeen arvioimaan, tarvitaanko apua vai ei. On todella ikävää ja asiakkaalle myös kallista jälkikäteen selvittää sotkuja, jotka aiheutuvat esimerkiksi siitä, että testamentin laatija ei ole tiennyt perintökaaren sisältöä taikka omakotitalon rakentaja tai urakoitsija ei ole ymmärtänyt tehdä sopimuksia kirjallisesti.

Yleissääntönä voisi sanoa, että itse ei kannata asiakirjoja laatia. Malli- tai kaavakirjojen käyttökin on ongelmallista, koska oma tapaus voi joltain osin ratkaisevasti poiketa ns. standarditapauksesta, mikä saattaa johtaa täysin yllättävään lopputulokseen. Asiakirjan laatijan on tunnettava esim. testamentin osalta asiaan vaikuttavat lain säännökset.

Asianajajaa käyttämällä tulee myös esiin vaihtoehtoja, joita muutoin ei tule ajatelleeksi. Kuinka moni tietää, että esimerkiksi lasten puolisoiden avio-oikeuden voi perintöomaisuuden osalta sulkea pois testamentilla.